Ennätyskesä? Inisevät kiusankappaleet ovat jo täällä - ja niitä on paljon

 

Luonnossa liikkuja ei ole voinut välttyä havaitsemasta, että nyt niitä on todella paljon: erittäin ärhäkästi iholle hyökkääviä, ärsyttävästi iniseviä ja kooltaan isoja verenimijöitä, hyttysiä.

- Kyllä nyt näyttää olevan kunnon hyttysalkukesä menossa, hyönteistutkija Juhani Itämies tiivistää tämän hetkisen tilanteen koko eteläisessä Suomessa.

 

Syyt hyttysten runsaudelle ovat luonnolliset. Ensinnäkin lunta oli viime talvena pitkästä aikaa keskimääräistä enemmän Etelä-Suomessa, maan lounaisosissa hyvinkin runsaasti.

- Kun lumi suli, meillä on ollut lähes jatkuvasti sopivin välein vesisateita. Maastossa on ollut runsaasti vettä ojanpohjissa, painanteissa ja rapakoissa.

- Sitten tuli vielä poikkeuksellisen pitkä lämpö- ja hellejakso, mikä aiheutti sen, että varhaisimmilla hyttyslajeilla on mennyt todella hyvin, ja ne ovat kuoriutuneet varsin yhtäjaksoisesti ja massiivisesti.

 

Lue koko artikkeli Aamulehden kotisivuilta.

Näin vältyt puremalta

 

Paras tapa välttyä punkin puremalta on käyttää luonnossa liikkuessa pitkähihaista paitaa. Kannattaa suosia vaaleita vaatteita, sillä niitä vasten punkit on helpompi erottaa.

Hyönteis- ja punkkikarkotteen käyttö on suotavaa sekä itselle että lemmikeille. Koirille on olemassa punkkipantoja sekä iholle laitettavaa punkinestoainetta.

Iltaisin kannattaa tehdä punkkitarkastus koko perheelle

 

Lue koko artikkeli Iltalehden mökkiextrassa.

Karkotteet pitävät hyttyset loitolla

Pikkulasten ainoa suoja on vaatetus

 

Kesä on laineiden liplatusta ja mansikan tuoksua. Usein vain haaveissa, sillä todellisuudessa Suomen suvessa itikat inisevät ja hyttyskarkotteet lemuavat.
    

"Naarashyttyset imevät verta, jotta ne voisivat saada jälkeläisiä. Ihmisen uloshengityksen hiilidioksidi ja kehon lämpösäteily vetää puoleensa veriateriaa hakevia hyttysiä", sanoo erikoistutkija Henrikki Brummer-Korvenkontio Kansanterveyslaitokselta.
    

Jos voisi olla hikoilematta ja hengittämättä, hyttyset jättäisivät rauhaan.
    

Hyttysten syötiksi joutumista voi kuitenkin torjua vaatetuksella ja karkotteilla.

Karkotteiden tarkoituksena on häätää itikat pois iholta. Hyttyset aistivat ihmisen kehon ihoeritteiden ainesosia ja hengityksestä huokuvan hiilidioksidin ja suuntaavat havaintojensa perusteella iholle.
    

Karkotteiden tehoaineet sekoittavat itikoiden suunta-aistit niin, etteivät ne löydä ihoa tai ettei niiden pistomekanismi aktivoidu. Karkotteet eivät tapa tai tainnuta hyttysiä.
    

Hyttyskarkotteiden yleisin tehoaine on dietyylitoluamidi, DEET.
    

Yhdysvaltain armeija aloitti DEET:in kehittelyn jo 1940-luvulla ja Suomessakin sillä on ollut hallitseva asema hyttyskarkotteiden tehoaineena. Aine pitää verenimijät loitolla.
    

 Peruskarkotteissa DEET:iä on tavallisesti 20 prosenttia, mutta 50-prosentinen karkote puree jo punkkeihinkin.

Karkotustehonsa lisäksi DEET:illä on muoveja ja nailonia pehmentävä vaikutus. Karkotteisilla käsillä ei siten tulisi käsitellä esimerkiksi kännyköitä tai silmälaseja. Kalamiehet kertovat, että DEET myös haurastaa kalastussiimat.
    

1990-luvulla DEET sai "kilpailijakseen" ikaridiinin. Lääkeyhtiö Bayerin kehittämä ikariini on valmistajan mukaan yhtä tehokas kuin DEET. Ikariini on DEET:iä vähähajuisempi eikä se vahingoita muovia tai keinokuituja.

Synteettisten tehoaineiden rinnalla markkinoilla on myös eteerisiä öljyjä, jotka pitävät hyttyset loitolla, mutta niiden teho on useimmiten suhteellisen lyhytaikainen. Sitronella-öljyä tulee sivellä ihoon jopa puolen tunnin välein. Synteettisten aineiden teho kestää parista tunnista kuuteenkin tuntiin.
    

Karkotteet ovat "henkilökohtaisia", eli ei riitä, että porukassa yksi suihkii hyttysprayta muidenkin puolesta.
  

 "Pienille lapsille karkotteita ei kuitenkaan suositella. Niitä ei tulisi myöskään levittää laajoille ihoalueille eikä heti saunan jälkeen, kun iho on herkkä", Brummer-Korvenkontio sanoo.
    

Hyttysten pistoja voi myös ehkäistä käsittelemällä jo etukäteen vaatetusta permetriiniä sisältävällä hyönteissumutteella. Alle kolmivuotiaat tulisi vaatettaa niin, etteivät hyttyset pääse pistämään. Hyttyspäähineet ja harsoverkot ovat tähän tarkoitukseen hyviä keinoja.

Hyttysen piston aiheuttama paukama ja kutina ovat allergisia reaktioita hyttysen erittämälle syljelle. Voimakkaista ihoreaktioista kärsivät aikuiset voivat saada apua antihistamiinia sisältävistä lääkkeistä.
    

Suomessa hyttyset ovat ilkeä riesa, mutta ne eivät kuitenkaan levitä tappavia tauteta, kuten lajitoverinsa maailmalla.
   

 "Suomessa hyttyset levittävät kahta virusta, joista yksi aiheuttaa kesäkuumeilua, toinen nivelkipuja", Brummer-Korvenkontio sanoo.

         

 

(HS Kesä 08)

Tarvitsenko punkkirokotteen?

• Kysymys:
Vietän lomani mökillä ja samoilen lähimetsissä. Kannattaako minun ottaa punkkirokote?

 

• Vastaus:
Rokote kannattaa ottaa, jos liikut paljon luonnossa ja mökkisi sijaitsee TBE- eli puutaisaivotulehduksen vaaravyöhykkeellä. Niitä on Ahvenanmaa, Turun saaristo, Kokkolan, Imatran ja Lappeenrannan seudut sekä Helsingin ulkosaaristo, tutkija Ulpu Elonsalo Kansanterveyslaitoksen rokoteosastolta sanoo.
    

TBE-rokote suojaa vain harvinaiselta TBE-virukselta, mutta ei borrelioosilta eli Lymen taudilta.
- Rokotetta saa apteekeista lääkärin reseptillä, joten lääkärisi osaa kertoa, kannattaako rokotteen hankinta vai ei.
    

TBE- eli puutiaisaivotulehdus on vakava keskushermoston tulehdustauti, johon sairastuu noin tusina suomalaista vuodessa. Paljon yleisempi on borrelioosi, joka aiheuttaa muun muassa nivel,- hermo- ja lihasoireita. Siihen ei ole rokotetta, mutta tauti voidaan hoitaa antibiooteilla. Vuosittain pari tuhatta suomalaista saa borrelioositartunnan. Punkeista 10 -50 prosenttia kantaa borrelioosibakteeria.

- Borreliabakteeri on levinnyt lähes koko Suomeen. Tartunnalta voi suojautua metsä- ja kosteikkoreissuilla pukeutumalla pitkiin housuihin, housujen päälle vedettyihin sukkiin ja kumisaappaisiin. Retken jälkeen pitää tarkistaa, ettei punkkeja ole kehossa.
- Suosittelen TBE-riskialueen luontoon suuntaavaa lomailijaa hankkimaan rokotteen hyvissä ajoin. Rokotesarjan kahdella ensimmäisellä rokotteella saadaan suojateho muutamassa viikossa. Kolmas rokote annetaan vuoden kuluttua.
 

Lue lisää: Matkailijan terveysopas osoitteessa Matkailijan terveysopas

         

 

Lähde: Kotiliesi 05.08.08

Hangossa kysytään punkkipihtejä

Apteekki varustaa laivojen lääkekaapit

 

Hangon apteekissa kesälomakuukaudet ovat vuoden vilkkainta aikaa. Noin 9700 asukkaan pikkukaupungin apteekissa poikkeavat tuolloin vakituisten asiakkaiden lisäksi kesäasukkaat, veneilijät ja turistit.
    

Eteläinen ja merellinen sijainti näkyy apteekin kassalla, sillä aurinkovoiteet, allergialääkkeet ja punkkipihdit käyvät kaupaksi.
    

Varsinkin veneilijät etsivät hyviä aurinkovoiteita. Vähintää yhtä paljon tosin myydään tuotteita auringon polttamiin", proviisori Anita Nieminen naurahtaa.
    

Hangon apteekki toimittaa lääkkeitä myös rahtilaivoille ja tarkastaa laivojen lääkevarastot kerran vuodessa. "Laivoilla pitää olla hyvä lääkekaappi. Jos merillä sairastuu vaikka keuhkokuumeeseen, lääkitys pitää voida aloittaa nopeasti", apteekkari Silja Kyllönen kertoo.

Hangon apteekissa palvellaan asiakkaita kummallakin kotimaisella kielellä. Asukkaista hieman yli puolet puhuu äidinkielenään suomea, runsas 40 prosenttia ruotsia.
    

Yleensä asiakas tulee apteekkiin reseptin kanssa mutta ostaa samalla jotain muutakin.
    

Eteläkärjessä myydyimpiä reseptilääkkeitä ovat pitkäaikaissairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin tarkoitetut lääkkeet ja kolesterolilääkkeet. Paljon menee myös erilaisia allergialääkkeitä, sillä esimerkiksi rannikolla rehottava pujo aiheuttaa monelle vahvoja oireita. Myydyimpiä tuotteita ovat kuitenkin ibuprofeenia sisältävät särkylääkkeet.

Espoolainen Jessica Pihlström on poikennut apteekkiin hakemaan lääkekuuria.
    

"Kun on pieniä lapsia, apteekissa pitää asioida aika usein. Kaikenlaisia haavereita sattuu, ja sitten on näitä korvatulehduksia sun muita", hän kertoo. Pihlström on viettänyt Hangossa monta kesää lapsesta lähtien.
    

Hanko mainostaa itseään Suomen aurinkoisimpana kaupunkina. Proviisori Anita Niemisen mukaan väitteelle löytyy todellisuuspohja.
    

"Monesti käy niin, että vaikka Karjaalla on pilvistä, täällä paistaa. Ehkä merituuli puhaltaa pilvet pois", Nieminen arvelee.
    

Sää taitaa vaikuttaa mielialaan, sillä hankolaiset ovat myös puheliaita. Ei ole tavatonta, että proviisorin puoleen käännytään myös ruokakaupassa.

        

Hanna Antila (HS 04.08.08)

Ilmastonmuutos tuo pistävämpiä hyttysiä

Iltasanomat 28.04.2008 09:34

"Läskiä läiskitään taas ensi kuussa. Ensimmäiset itikat pistävät kärsänsä ihmislihaan kenties jo toukokuun puolivälin tienoilla, veikkailee hyönteistutkija.

- Ensimmäiset meitä pistävät hyönteiset ovat tällä hetkellä isoja toukkia. Ininää alkaa kuulua toukokuun 20. päivän paikkeilla. Jos luvassa on pitkiä viileitä kausia, kehitys hidastuu, kertoo Oulun yliopiston dosentti Juhani Itämies.

Lue koko artikkeli Iltasanomat sivuilta

Hyttynen | Älä ihminen inise

 
21.06.2007 - 10:58
Ihmisen ja hyttysen liitto tuo yhteen eripuraisen kaksikon. Isompi ei voi sietää pienempää, joten se inisee koko kesän. Pienempi pyrkii lähituntumaan iskuja uhmaten. Liittoa on mahdoton purkaa: ilmastonmuutoksen myötä hyttysiä saattaa tulla lisää. Hyönteistutkija Juhani Itämiehen mukaan kannattavinta olisi opetella antamaan hyttysille ruokarauha.

Lue koko artikkeli: Aamulehti